4.5.2007 klo 23:45

Silmälääkäri sanoi, että niin pitkälle kuin näkee, hyvältä näyttää! Eli odoteltiin sen verran kauan lääkärille pääsyä, että laajentavat tipat olivat jo vähän menettäneet tehoaan, mutta niin hyvät simmut oli että seuraava käynti on vasta puolen vuoden kuluttua ja silloin katsotaan että onko karsastusta tms. ja mietitään tarvitseeeko Ukko silmälaseja.

Viime tays.käynnistä piti vielä sanoa, että huvittavaa kyllä, kaikki asiat mistä siellä puhuttiin, ettei ole ihan vielä kohdallaan, ovat tapahtuneet heti sen käynnin jälkeen. Esimerkiksi se huomattiin, ettei poika enää ole niin jäykkä että kellahtaa heti kyljelleen kun on mahallaan ja kannattelee päätään. Sitäkään ei ole tapahtunut kuin vasta viime päivinä, että kun poika on selällään, hän ottaa lelun käsiinsä aivan samalla lailla kuin sylissä ollessa, ja nostaa jopa jalkojaan samalla (ei siis tarvitse niitä turvaksi pitämään tasapainoa tms.).

Sitäkin piti sanoa, että vaikka toisaalta kauheasti odotetaan kesää ja sitä, että Eevert oppii kaikkia uusia juttuja, kyllä sitä välillä pysähtyy katsomaan kun poika on lattialla ja leikkii innoissaan jollain (lue:"yrittää syödä lelun"), ja jää miettimään "ettei se vielä vähän aikaa sitten....mitähän se huomenna...?". Edellisen kerran kun oltiin lääkärikäynnillä, poika ei jaksanut vielä pitää selällään päätä suorassa. :)


Sitten tästä meidän elämästä muuten. On mietitty tässä kaikenlaisia juttuja, esimerkiksi sitä, kuinka joskus talvella puhuttiin joidenkin kanssa siitä, että tulee vielä aika, kun tämä on muilta jo ohi, ja meillä vielä jatkuu. Siis suruaika ja muut. Onneksi ei ole tarvinnut vastata kysymykseen, että vieläkö sinä sitä suret, että eikö jo pitäisi siirtyä eteenpäin? Huonosti olisi käynyt sen keskustelun ja kävisi vieläkin. Ja kävisi vielä tulevaisuudessakin. Eteenpäinhän tässä mennään - väkisinkin - koko ajan, muttei nämä asiat - eikä varsinkaan Vilja - jää mihinkään unholaan. Jos minulta kysytään, meillä on kaksi lasta. Tai Villeltä.


Halauksia kaikille rakkaille <3