perjantaina, huhtikuuta 20, 2007

20.4.2007 klo 22:20

Kävin tänään pojan kanssa kaupassa... Huonoin tuloksin. Mentiin lähikauppaan vaunuilla ja kun oltiin oltu 10 minuuttia ja olin pienet ostokseni kerännyt, tuli yhtäkkiä ihan älytön "huippauskohtaus". Syytä en tiedä, verensokeri tai -paine matalalla, paniikkihäiriö, stressi, väsymys, migreeni... Varmaan kaikki jonkin verran. Eikä siinä mitään, minä olen jo hyväksynyt sen, ettei meikäläisen kroppa toimi useinkaan niin kuin "normaalisti" pitäisi, mutta se on vaikea hyväksyä, ettei yksikään kaupan työntekijöistä eikä asiakkaista edes kysynyt oliko minulla kaikki hyvin... Istuskelin puolisen tuntia kassojen vieressä, pää polvien välissä ja yritin heilutella vaunuja ettei poika herää.

Mitähän siitäkin olisi tullut jos olisin kopsahtanut lattialle, olisin varmaan saanut heräillä rauhassa....... :/

Paha mieli.

Eeva

tiistaina, huhtikuuta 17, 2007

17.4.2007 klo 13:49

Otin kirjahyllystä hetken mielijohteesta riparikirjani. Avasin sen. Sivujen välissä oli punainen lanka. Siellä lukee näin:

"Kärsimyksessä ei ole mitään ylistämistä, jaloa eikä suurta. Kärsimystä ei voi suositella kenellekään, se tuntuu aina järjettömältä.
Ihminen yrittää selittää kärsimystä, jotakinhan sen takana täytyy olla. Mutta kärsimys on hiljaa, se ei vastaa, ja siksi sen edessä täytyy ihmisenkin vaieta. Ihmisen suurin kysymys onkin: "Miksi?" - Ja kuitenkin moni kärsivä jaksaa kantaa osansa ja löytää kärsimyksestä myös tarkoitusta, merkitystä." ("Elämä kutsuu; Matkakumppani tiellä aikuiseen uskoon")



"Viimeiseksi sanaksi on suudelma paras."
(Tommy Tabermann)

maanantaina, huhtikuuta 16, 2007

16.4.2007 klo 14:53

Ajattelin kirjoittaa pienen "puolivuotiskatsauksen" Eevertin elämään... Korjattua ikää on 23.4. 3kk. Nyt isä ja poika ovat ulkona ja minulla on pieni tauko normaalielämästä :).

Ensin syömisistä. Eevertin ruokailut menevät suurinpiirtein näin: aikaisin aamulla paljon maitoa, kymmenen maissa puuroa hedelmäsoseella, puoliltapäivin kasvis-lihasose, iltapäivällä hedelmäsosetta, illalla kuuden maissa taas kasvislihasosetta ja vielä kahdeksan maissa puuroa. Lisäksi (yleensä) yöllä vielä yksi maitoateria. Ja joka ruoan päälle tietysti sitä maitoa.


Viime viikon perjantaina tuli totaalinen stoppi premilonin kanssa. Ei vain maistunut ei sitten millään. Jo jonkun aikaa sen kanssa on vähän taisteltu, mutta varsinkin kun pojalla on ollut oikein kova nälkä, se oli vielä kelvannut jotenkin.. Sitten iltapäivällä Ville soitti TAYSiin, että mitä tehdään. Saatiin ohjeeksi, että pitää kokeilla puolet premilonia ja puolet tuttelia. No se on sitten kelvannut ihan kivasti. Yöllä saadaan vielä huijattua poika syömään pelkkää premilonia. ;) Tänään vielä tarkistettiin polilta että onko tämä menettely ok, ja kyllä kuulemma sopii. Saa nähdä mitä kehitysseurannassa sanotaan. (27.4.)


Yöt menevät siis ihan kivasti, Ukko nukahtaa yleensä joskus kahdeksan-yhdeksän maissa ja nukkuu siitä joko n.kolmeen tai suoraan aamuun, eli noin klo 6. Päivisin poika nukkuu pieniä torkkuja ja yhdet parin tunnin unet ulkona iltapäivällä.



Eevert on oppinut kauheasti asioita, itseä oikein ihmetyttää, kun tuntuu, että joka päivä mennään vähän eteenpäin jossain asiassa. Usein yöllä kun poika herää ja jompi kumpi menee nostamaan hänet syliin, löytää pää-päästä vain varpaat - Ukko kun osaa unissaan "pyöriä". Tai sitten miekkonen on poikittain sängyssään (kun vielä mahtuu). Peitosta ei ole yleensä jälkeäkään, se pitää potkia pois heti. Tänään kun Eevert nukkui sohvalla, hän kääntyi mahalleen unissaan... Ehkä vielä joskus ihan hereilläkin, valmiuksia siihen näyttäisi olevan...:)


Syöttämisestä on tullut uudestaan hankalaa. Ensin ongelma oli, ettei poika oikein osannut, sitten oli vaihe, jolloin syöminen sujui, mutta muita taitoja ei juuri ollut - tosi helppoa meille vanhemmille. Nyt poika ottaa lusikan kauniiseen käteen äidin tai isän kädestä ja joka paikka on soseessa. Tai sitten syödään yhdessä. Myös helistimet ja muut lelut ovat alkaneet kiinnostaa ihan eri tavalla kun niistä voi ottaa kiinni ja syödä - tai huitoa itseään otsaan.. Vielä on aikamoista hakuammuntaa.. Ja entä se turhautuminen kun on väsynyt eikä millään saa niistä tavaroista kiinni!!!!!!!!!!

Seuraavissa kuvissa todistusaineistoa syömisjutuista ja muista :)





Sosiaaliset taidotkin ovat kehittyneet - tällä hetkellä se tarkoittaa sitä, että Ukko esittelee kieltään meille koko ajan ja yrittää pöristä, jotain oppeja on mennyt siis perille. ;) Hän myös rakastaa omaa kuvaansa peilissä ja juttelee meille ja leluille omalla tavallaan kiekuen ja kujerrellen. Jonkinlaisia "oikeilta äänteiltä" kuulostaviakin juttuja on jo saatu kuulla. Ja nauraa ihan jo ääneen!!

Kooltaan Eevert on kotimittauksien mukaan n.60cm ja 6,3kg. Voivat olla ihan metsässä nuo luvut mutta pakko oli jo mittailla itse kun ei olla oltu nyt neuvolassa eikä lääkärissä!:)

On se sitten niiiiin ihanaa kun on tuollainen pieni kakara!!!!!!

P.S. Ruoka-asioista piti vielä sanoa, että meillä on ainakin käynyt niin, ettei kaupan kasvislihasoseet kelpaa juuri ollenkaan kun olen tehnyt ruoan itse. Minulle se on sopinut hyvin, koska en ole voinut imettää - tuntuu hyvältä kun ainakin osa ruoasta "tulee itseltä" jollain tavoin. Hommaahan se lisää hirveästi, mutta on ollut helpompi olla itsensä kanssa..:)

sunnuntaina, huhtikuuta 08, 2007

8.4.2007 klo 19:55


Eilen oli siis Eevertin 1/2 vuotis-päivä.
Juhlittiin syömällä, nukkumalla ja käymällä lenkillä....;)
Ja tietysti käytiin viemässä siskolle kukkasia... ,)

perjantaina, huhtikuuta 06, 2007

6.4.2007 klo 17:41


Meidän pitkäperjantai oli puoli vuotta sitten.

keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2007

4.4.2007 klo 19:50

Aivan mainiot aivot löytyi!! :) Lääkäri (outo meille, tosi mukavan kuuloinen) kuulosti olevan vähän ihmeissäänkin (ja onnessaan), kun kertoi ettei mitään häikkää löytynyt.. Johtuisikohan "pienistä viikoista", taisi pelätä että jotain saattaa olla kun näin pienestä on lähdetty..




Neuvolassa käytiin tänään ottamassa rokotus ja painoa oli 5770g ja pituutta 57,3cm. Rokotuksen jälkeen Ukko on ollut "vähän" äreä ja väsynyt, menee kyllä kaikki rytmit ihan päin seiniä, kun on kaikenlaista ohjelmaa joka päivälle. Ehkä ne tästä palautuu, kun päästään taas normaaliarkeen kiinni.

tiistaina, huhtikuuta 03, 2007

3.4.2007 klo 10:40

Koko eilinen päivä meni sairaalassa. Magneetti kuvat saatiin otettua, vaikka pojan nukahtamisen eteen jouduttiin hieman töitä tekemään. Ensin Ukolle annettiin suun kautta nukahtamislääkettä, ja se näyttikin tehoavan aluksi. Mutta kun poika oli saatu kuvausalustaan kiinni, iski sille niin kova nälkä, että ei uni enää maittanut. No tujaus maitoa ja toinen annos nukahtamislääkettä veivät voiton, uni tuli ja kuvat saatiin otettua.
Sitten odoteltiin että poika virkosi ja söi normaalisti, jonka jälkeen päästiin kotiin.

Eevert oli sitten pikkusen urhea mees. Ensin otettiin verikoe. Silloin Ukko vain katseli kokeen ottajaa pyörein silmin, että mitäs meinaat, eikä itkusta ollut tietoakaan. Sitten laitettiin käteen kanyyli, ja poika vaan lirkutteli mukana olleille hoitajille. Ja kun sitten kaikki oli ohi ja kanyylia otettiin pois, eli revittiin tosi lujassa olevia teippejä, Ukko katseli taas vaan kummissaan, että mitäs tässä nyt touhutaan. Vanhempiin taisi sattua enemmän.
Pojan paino oli 5655g

Huomenna mennään taas neuvolaan.
Magneetti kuvista saadaan tulokset joskus klo 12 jälkeen. Ja verikokeen arvot oli paremmat.